valot huoneistosta sammuu
pimeys nurkkiin laskeutuu
aivan liian monta ajatusta turhaa
liian kauan kestää
pahin on vasta edessä
ei ketään tahtomattaan
haluaisi satuttaa
enkä haluaisi jäädä
kehenkään enää roikkumaan
muttei oo muutakaan
ei oo mitään ollenkaan
en unta saa
liian moni luulee löytävänsä ystävän
liian moni tietää tien umpikujaan päätyvän
mä en haluaisi selittää
on kaiken tultava itsestään
ei kukaan voisi väittää
että jotain pystyis olemaan
on päässyt hiipumaan
tarve olla innoissaan
on vaikee olla mitä
koskaan onkaan
enkä haluaisi jäädä sustakaan
enää roikkumaan
muttei oo muutakaan
ei oo mitään ollenkaan
en sua saa
