Anna katson viel kerran eteiseen,
kun sen jlleen poistun pakkaseen
lumi leijuu ilmeettmiin kasvoihin.
Ulospsyn kai lyt nopeimmin,
mutta voiko viel pst takaisin,
sisn niin turhaan on jonottaa,
En tied mik odottaa,
en ehk selville m saa.
Turhauttavaa,
aina tie vie samaan paikkaan.
Tahdon lyt tieni vapauteen.
En tahdo jd tnne pimeyteen.
Nen kynttiliden sammuneen.
Tahdon lyt tieni valoineen.
En tahdo jd tnne pimeyteen.
Voimavarat vhenee.
Anna katson viel kertaalleen,
kunnes jlleen palaan uudelleen
sade pisarat minut kastelee.
Ulospsyn kai lyt nopeimmin,
voinko silti viel pst takaisin,
jnk tnne kylmyyteen?
Ja sulla on paha olla,
miten voisin sit helpottaa?
En voi helmi tarjota,
ei ne kelpaa kuitenkaa
