Leikkipuistosta ni kantautuu,
viattomuuden henki heijastuu,
on huhtikuu.
Jalat hakee uutta paikkaa,
miss mieli paikoilleen asettuu,
ja rauhoittuu.
Etana ennustaa,
nytt sn sarvillaan.
Isnnt kiiruhtaa,
laittamaan kesn kasvamaan
Yhteist ovat hajonneet,
mrnpt on ptetty lopettaa,
on oltava omillaan.
Instrumenttien huudot huoneista
on sekoittuneet pois menneisyyteen,
retkeilyineen.
Vapaus on vaarallista,
voi menett otteitaan.
Voi olla ennenaikaista,
kiiruhtaa kokemaan.
Meist jokainen on opettettu lukemaan,
meist jokainen on opetettu laskemaan,
muttei kukaan voi ohjata sun elm.
Meist jokainen on puettu puheisiin,
uskomuksiin, oppeihin ja ihmeisiin,
muttei kukaan voi puolestasi nhd unta.
Seikkailut on vasta aluillaan,
on seistv omilla jaloillaan,
ilman tukijaa.
Kokeilunhalu vie joka nurkkaan,
epvarmuus tuo turvaa tullessaan,
hankaluudessaan.
Olla mukana maailmassa
on lahja niin sanotaan.
Muttei missn tarinoissa kerrottu kuinka se avataan.
Meist jokainen on opettettu lukemaan,
meist jokainen on opetettu laskemaan,
muttei kukaan voi ohjata sun elm.
Meist jokainen on puettu puheisiin,
uskomuksiin, oppeihin ja ihmeisiin,
muttei kukaan voi puolestasi nhd unta.
Ksikirjoitus on monilla vain
irtonaisia olettamuksia.
Tapahtumat risteilee,
vuosilukuina vaihtelee.
Meist jokainen on opettettu lukemaan,
meist jokainen on opetettu laskemaan,
muttei kukaan voi ohjata sun elm.
Meist jokainen on puettu puheisiin,
uskomuksiin, oppeihin ja ihmeisiin,
muttei kukaan voi puolestasi nhd unta.
